Niin, rukousta yms sopii harrastaa, mutta se ei ole millään tavoin Jumalan siunauksien ehto tai pelastuksen edellytys. Jos tahdot rakentua hengellisesti ja olla evankeliumille hyödyksi, sinun on toki satsattava hengelliseen elämään. Pääsääntö on kuitenkin se, että oikea hengellinen elämä vähentää taakkojasi eikä lisää niitä. Usko on iloinen asia, ja Jeesus on luvannut meille yltäkylläisen elämän Pyhässä Hengessä. Ja jaettu ilo on moninkertainen ilo!

Kristityt ovat melkoisen kirjavaa joukkoa. Toivon, että jokainen meistä voisi seistä evankeliumin puhtautta puolustaen lujana lempeydessä silloinkin, kun kohdataan inhaa lakihenkisyyttä tai huuhaahurmoksellisuutta tms kristinuskon liepeillä kaikkina aikoina vaikuttavia, yhteyttä nakertavia ja monin tavoin ikäviä lieveilmiöitä ja opillisia vinoutumia. Jos tiellesi sattui useita "palaa takaisin" -kehotuksia (nuoli punaisella pohjalla), sinun on syytä vakavasti pohtia syitä siihen ja paneutua syvemmin evankeliumin oppiin. Jos et kohdannut yhtään punapohjaista nuolta, onnittelen Sinua hengellisestä tilastasi ja evankeliumin opin ymmärtämisestä - itse Jumalan Henki on Sinua varmasti opettanut ja kasvattanut Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

Kuten olet huomannut, olen jättänyt Kristuksen opin alkeet (kasteet yms) tyystin käsittelemättä. Niitä voi kukin miettiä oman kirkkokuntansa näkemysten pohjalta. Olemme kristittyinä Jumalan lapsia, veljiä ja sisaria, erilaisista näkemyksistä huolimatta, ovathan yhteytemme pohjana luovuttamattomat kristinuskon ydintotuudet.

Kunhan vain muistaisimme rakkauden käskyn!

Emme nyt jatka tätä oppisokkeloa enempää, muistutan vain kiteytyksenä mieliimme yhden kohdan Raamatusta - siinä yhteen jakeeseen tiivistyy Jumalan koko tahto:

Mustaa valkoisella